Pienen piirin joulu - harmi vai helpotus?
Ajan viettäminen ystävien ja tuttavien kanssa on jäänyt harvinaisen vähäiseksi. Ei satunnaisia kohtaamisia kahviloissa tai mukavia illanistujaisia.
Monet syksyllä 2020 opintonsa aloittaneet ovat olleet tilanteessa, jossa opiskelukavereita ei opi tuntemaan, sillä heitä ei joko kohtaa laisinkaan tai vain satunnaisesti maskin takaa turvaetäisyydeltä. Opintoja on ehkä tehty etäyhteyksin kotoa käsin. Jos taas on muuttanut yksin vieraalle paikkakunnalle, on syksyn aikana ollut erityisen hankala juurtua uuteen ympäristöön. Opiskelijoiden sosiaaliset piirit on kavennettu minimiin. Niin kuin kaikilla muillakin.
Entä joulun aika? Virallinen neuvo kuuluu, ettei pitäisi matkustaa joulun viettoon. Miltä vaikuttaa joulun vietto yksin opiskelija-asunnossa?
Liian monilla yhteiskunnassamme on kuitenkin jo paljon kokemusta yksin vietetyistä jouluista. Tällä kertaa heidän yksinäiseen jouluunsa voikin tuoda lohtua tieto siitä, että tänä vuonna monella muulla on sama tilanne, kirjoittaa Mari Salminen-Tuomaala SeAMKin verkkolehden artikkelissa.
Sosiaalisia tilanteita karttavalle tällainen joulun vietto voi olla jopa helpotus. Tänä vuonna ei tarvitse pakottaa itseään perhettä tapaamaan, kuunnella ja yrittää vastata tungettelevaksi koettuihin kysymyksiin: Mitä opiskelet? Onko tyttö / poikaystävää? Ei tarvitse ruokailla toisten silmien alla. Eikä tarvitse poistua itselle rakennetusta turvallisesta ympäristöstä. Kukaan ei tuijota, arvioi, arvostele. Sellaiselta tilanne nimittäin helposti vaikuttaa sosiaalisesti vetäytyvän näkökulmasta.
Jos kohtaamme nuoren, joka ei tunnu uskaltavan katsoa silmiin tai saavan sanaa suustaan, ollaan hänelle ystävällisiä. Emme voi tietää kuinka paljon rohkeutta on vaatinut jo pelkkä paikan päälle saapuminen ja muiden kohtaaminen. Pienikin moite tai poikkipuolinen sana voi saada hänet vetäytymään entistä pahemmin. Hän nimittäin todennäköisesti jo valmiiksi ajattelee olevansa huono ja kaikkien huomion ja arvostelun kohteena.
Ystävällinen sana, hänen kömpelyytensä tai käytösvirheidensä huomaamaton ohittaminen voivat auttaa saamaan positiivisen kokemuksen toisten kanssa olemisesta. Ne vahvistavat ja rohkaisevat. Pienikin moite tai tuhahdus, saati naurun kohteeksi joutuminen, tulkitaan kritiikiksi ja merkiksi epäonnistumisesta. Siitä seuraa itsensä moittimista ja ihmisten ilmoille tuleminen on entistä vaikeampaa.
Kirjoittaja: Salla Kettunen
Kommentit
Lähetä kommentti