Pienen piirin joulu - harmi vai helpotus?

-
Ajan viettäminen ystävien ja tuttavien kanssa on jäänyt harvinaisen vähäiseksi. Ei satunnaisia kohtaamisia kahviloissa tai mukavia illanistujaisia. 
Monet syksyllä 2020 opintonsa aloittaneet ovat olleet tilanteessa, jossa opiskelukavereita ei opi tuntemaan, sillä heitä ei joko kohtaa laisinkaan tai vain satunnaisesti maskin takaa turvaetäisyydeltä. Opintoja on ehkä tehty etäyhteyksin kotoa käsin. Jos taas on muuttanut yksin vieraalle paikkakunnalle, on syksyn aikana ollut erityisen hankala juurtua uuteen ympäristöön. Opiskelijoiden sosiaaliset piirit on kavennettu minimiin. Niin kuin kaikilla muillakin. 
Entä joulun aika? Virallinen neuvo kuuluu, ettei pitäisi matkustaa joulun viettoon. Miltä vaikuttaa joulun vietto yksin opiskelija-asunnossa? 

Liian monilla yhteiskunnassamme on kuitenkin jo paljon kokemusta yksin vietetyistä jouluista. Tällä kertaa heidän yksinäiseen jouluunsa voikin tuoda lohtua tieto siitä, että tänä vuonna monella muulla on sama tilanne, kirjoittaa Mari Salminen-Tuomaala SeAMKin verkkolehden artikkelissa.  
Sosiaalisia tilanteita karttavalle tällainen joulun vietto voi olla jopa helpotus. Tänä vuonna ei tarvitse pakottaa itseään perhettä tapaamaan, kuunnella ja yrittää vastata tungettelevaksi koettuihin kysymyksiin: Mitä opiskelet? Onko tyttö / poikaystävää? Ei tarvitse ruokailla toisten silmien alla. Eikä tarvitse poistua itselle rakennetusta turvallisesta ympäristöstä. Kukaan ei tuijota, arvioi, arvostele. Sellaiselta tilanne nimittäin helposti vaikuttaa sosiaalisesti vetäytyvän näkökulmasta. 

Jos kohtaamme nuoren, joka ei tunnu uskaltavan katsoa silmiin tai saavan sanaa suustaan, ollaan hänelle ystävällisiä. Emme voi tietää kuinka paljon rohkeutta on vaatinut jo pelkkä paikan päälle saapuminen ja muiden kohtaaminen. Pienikin moite tai poikkipuolinen sana voi saada hänet vetäytymään entistä pahemmin. Hän nimittäin todennäköisesti jo valmiiksi ajattelee olevansa huono ja kaikkien huomion ja arvostelun kohteena. 
Ystävällinen sana, hänen kömpelyytensä tai käytösvirheidensä huomaamaton ohittaminen voivat auttaa saamaan positiivisen kokemuksen toisten kanssa olemisesta. Ne vahvistavat ja rohkaisevat. Pienikin moite tai tuhahdus, saati naurun kohteeksi joutuminen, tulkitaan kritiikiksi ja merkiksi epäonnistumisesta. Siitä seuraa itsensä moittimista ja ihmisten ilmoille tuleminen on entistä vaikeampaa. 

Kirjoittaja: Salla Kettunen

Kommentit

Lähetä kommentti



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Terapeuttiset sanat/ osa II

-
Kirjoittajatyöpajoja Ovi auki elämään!-hankkeessa Reilun toimintaa on kehitetty paljon ja uusia ryhmiä on perustettu. Keväällä 2021 on aloitettu uusi, mielenkiintoinen ryhmätoiminta, kirjoittajatyöpaja, jossa voi opetella luovaa kirjoittamista. Kirjoittajatyöpajaa vetävät Ari Haasio ja Mari Salminen-Tuomaala. Kirjoittajatyöpajaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kirjoittajatyöpajoissa työstetään erilaisia kirjoitelmia, keskustellaan niistä sekä jaetaan hyviä ja merkityksellisiä lukukokemuksia. Kirjoittajatyöpajojen teemat käsittelevät mm. elämää, merkityksellisiä arjen kokemuksia, harrastuksia, muistoja, luontoa, tunteita ja historiallisia tapahtumia. Kirjoitelmien lukeminen tai niistä kertominen toimivat dialogin, keskustelun   ja muistelun virittäjinä. Kirjoittajapajoissa on mahdollista kokea vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.   Tunteiden ja huolien sanoittamisesta Joskus ihmisten on vaikea puhua tunteistaan ja huolistaan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminenkin saattaa
Lue lisää

SOSIAALINEN VETÄYTYMINEN – VALINTA VAI KOHTALO?

-
Hikikomori-kulttuurin yhteydessä puhutaan ensisijaisesti sosiaalisesta vetäytymisestä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena ongelmana. Kun yksilö ei osallistu perinteiseen arkiseen kanssakäymiseen vaan vetäytyy omiin oloihinsa, koetaan että hänellä on ongelma. Usein näin onkin ja sosiaalinen vetäytyminen on pakokeino, tapa suojautua liian julmalta tuntuvalta arjelta ja yhteiskunnan paineilta. Mutta onko sosiaalinen vetäytyminen aina ongelma, joka johtuu henkilön mielenterveydellisistä ongelmista tai muista syistä, jotka aiheuttavat halun eristäytyä? Ei välttämättä. Hikikomoreita voidaan verrata entisajan erakoihin, jotka ovat aikoinaan omaehtoisesti hakeutuneet kauan metsiin ja tulleet mökistään vain silloin kun se on ollut aivan välttämätöntä. Eräässä mielessä hikikomorit ovat tietoyhteiskunnan erakkoja, joiden kotiseutu on verkossa, ei metsien kätköissä. Yhteiskunta muuttuu ja samalla erakoitumisen muotokin on muuttunut. Verkkokeskusteluissa osa sosiaalisesti vetäytyneistä ha
Lue lisää

Koulusta ja työstä pois vetäytyviä yhä enemmän

-
  Pyytäessäni työkaveria mukaani hän vastasi puolileikillään: ”Anna mun syrjäytyä rauhassa.” Vastaus kertoi, että juuri nyt oli paljon muuta, hän kaipasi työrauhaa ja rauhallisempaa eloa. Osa meistä viihtyy hyvin omissa oloissaan ja niin saa olla. Rajaksi tulee se, pystyykö kuitenkin huolehtimaan itsestään, asioistaan, läheisistä ihmissuhteista, opiskelusta tai työstä ja toimeentulosta.   Kuten muuallakin Suomessa, myös Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin vuosi vuodelta runsaammin nuoria ja nuoria aikuisia, jotka jättävät opinnot kesken, eivät käy töissä ja vetäytyvät muustakin toiminnasta. Taustalla voi olla kokemuksia kiusaamisesta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, sosiaalisen kanssakäymisen kömpelyyttä tai mielenterveyden ongelmia. Tällöin puhtaan sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista. Osa heistä on niin kutsuttuja hikikomoreita (nimitys tulee Japanista), jotka poistuvat kotoaan vain pakottavan tarpeen edessä, esimerkiksi hakemaan ruokaa. Kun ilmiötä on tarkasteltu enemmän, on todett
Lue lisää