Murehdi tehokkaasti

-

Jokainen meistä murehtii joskus. Murheisiin ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan. 

Kukaan ei jaksa jos murheelliset, surulliset tai itsesyytöksen ajatukset ovat jatkuvasti läsnä. Suru, viha, pelko ja pettymys ovat esimerkkejä suurista tunteista. Ne kuuluvat ihmisen elämään. Tunteet tulee tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä, jotta ne eivät jää painamaan mieltä. Murehtiminen voi olla yksi osa sitä prosessia. 

Murehtiminen itsessään ei auta pääsemään tunteista yli. Murehtimisellekin on oma aikansa ja paikkansa. Voi vaikka päättää murehtia ikäviä asioita kello 16-16.05. Muina aikoina voi muistuttaa itselleen, että nyt ei ole murehtimisen aika, vaan se on neljältä. Yksi hyvä keino voi olla vaihtaa näkökulmaa ja tarkastella, näyttääkö murhetta aiheuttava asia muiden näkökulmasta samalle kuin omasta. Voiko olla, että muut eivät enää muistakaan vaikkapa tekemääni virhettä laisinkaan ja itse kuitenkin murehdin sitä?

Podcastissa psyksiatrinen sairaanhoitaja Tomi Savunen antaa vinkkejä tehokkaaseen murehtimiseen. Kuuntele podcast täältä 

Kommentit

Lähetä kommentti



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Terapeuttiset sanat/ osa II

-
Kirjoittajatyöpajoja Ovi auki elämään!-hankkeessa Reilun toimintaa on kehitetty paljon ja uusia ryhmiä on perustettu. Keväällä 2021 on aloitettu uusi, mielenkiintoinen ryhmätoiminta, kirjoittajatyöpaja, jossa voi opetella luovaa kirjoittamista. Kirjoittajatyöpajaa vetävät Ari Haasio ja Mari Salminen-Tuomaala. Kirjoittajatyöpajaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kirjoittajatyöpajoissa työstetään erilaisia kirjoitelmia, keskustellaan niistä sekä jaetaan hyviä ja merkityksellisiä lukukokemuksia. Kirjoittajatyöpajojen teemat käsittelevät mm. elämää, merkityksellisiä arjen kokemuksia, harrastuksia, muistoja, luontoa, tunteita ja historiallisia tapahtumia. Kirjoitelmien lukeminen tai niistä kertominen toimivat dialogin, keskustelun   ja muistelun virittäjinä. Kirjoittajapajoissa on mahdollista kokea vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.   Tunteiden ja huolien sanoittamisesta Joskus ihmisten on vaikea puhua tunteistaan ja huolistaan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminenkin saattaa
Lue lisää

SOSIAALINEN VETÄYTYMINEN – VALINTA VAI KOHTALO?

-
Hikikomori-kulttuurin yhteydessä puhutaan ensisijaisesti sosiaalisesta vetäytymisestä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena ongelmana. Kun yksilö ei osallistu perinteiseen arkiseen kanssakäymiseen vaan vetäytyy omiin oloihinsa, koetaan että hänellä on ongelma. Usein näin onkin ja sosiaalinen vetäytyminen on pakokeino, tapa suojautua liian julmalta tuntuvalta arjelta ja yhteiskunnan paineilta. Mutta onko sosiaalinen vetäytyminen aina ongelma, joka johtuu henkilön mielenterveydellisistä ongelmista tai muista syistä, jotka aiheuttavat halun eristäytyä? Ei välttämättä. Hikikomoreita voidaan verrata entisajan erakoihin, jotka ovat aikoinaan omaehtoisesti hakeutuneet kauan metsiin ja tulleet mökistään vain silloin kun se on ollut aivan välttämätöntä. Eräässä mielessä hikikomorit ovat tietoyhteiskunnan erakkoja, joiden kotiseutu on verkossa, ei metsien kätköissä. Yhteiskunta muuttuu ja samalla erakoitumisen muotokin on muuttunut. Verkkokeskusteluissa osa sosiaalisesti vetäytyneistä ha
Lue lisää

Koulusta ja työstä pois vetäytyviä yhä enemmän

-
  Pyytäessäni työkaveria mukaani hän vastasi puolileikillään: ”Anna mun syrjäytyä rauhassa.” Vastaus kertoi, että juuri nyt oli paljon muuta, hän kaipasi työrauhaa ja rauhallisempaa eloa. Osa meistä viihtyy hyvin omissa oloissaan ja niin saa olla. Rajaksi tulee se, pystyykö kuitenkin huolehtimaan itsestään, asioistaan, läheisistä ihmissuhteista, opiskelusta tai työstä ja toimeentulosta.   Kuten muuallakin Suomessa, myös Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin vuosi vuodelta runsaammin nuoria ja nuoria aikuisia, jotka jättävät opinnot kesken, eivät käy töissä ja vetäytyvät muustakin toiminnasta. Taustalla voi olla kokemuksia kiusaamisesta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, sosiaalisen kanssakäymisen kömpelyyttä tai mielenterveyden ongelmia. Tällöin puhtaan sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista. Osa heistä on niin kutsuttuja hikikomoreita (nimitys tulee Japanista), jotka poistuvat kotoaan vain pakottavan tarpeen edessä, esimerkiksi hakemaan ruokaa. Kun ilmiötä on tarkasteltu enemmän, on todett
Lue lisää