Itsemurha - lopullinen ratkaisu

-

 

       

Yksi merkittävimmistä 16-25 –vuotiaiden nuorten kuolemansyistä on itsemurha. Tilastokeskuksen (2020) mukaan 109 mainittuun ikäryhmään kuuluvaa nuorta teki itsemurhan vuonna 2019. Kaikista maassamme vuonna 2019 tehdystä itsemurhista 16-25 –vuotiaiden tekemien itsemurhien osuus oli 15 prosenttia.

Syrjäytyminen ja sosiaalinen vetäytyminen nostavat eri tutkimusten (esim. Haasio & Salminen-Tuomaala 2020; Haasio & Salminen-Tuomaala 2021) mukaan merkittävästi itsemurhariskiä. Sosiaalisesti vetäytyneiden hikikomoreiden itsemurhariskin suuruuteen vaikuttavat myös mahdolliset mielenterveyteen liittyvät diagnoosit, joita monella tähän ryhmään kuuluvalla henkilöllä on.

Kaikki haaveet ja unelmat ovat sirpaleina lattialla

Tunne siitä, että elämällä ei ole mitään annettavaa ja sen mielekkyys on poissa, on merkittävä syy itsemurhan tekemiseksi. Moni kokee olevansa täysin arvoton ihminen, ”ihmispaska”, jonka elämällä ei ole mitään arvoa.

Haaveita, unelmia ja toiveita ei enää ole tai jos on, ne tuntuvat mahdottomilta saavuttaa. Kun läheiset ihmissuhteet puuttuvat ja elämä vain soljuu ilman tarkoitusta päivästä päivään, ajatus itsemurhasta vahvistuu.

Itsemurha on lohduttava ajatus

Tieto siitä, että elämässä vallitsevasta tarkoituksettomuudesta on yksi väylä pois, lohduttaa vaikka itsemurhaa ei vakavasti suunnittelisikaan. Moni sanoo, että uskallus ei riitä. Pelko epäonnistumisesta siinäkin ja ajatus kuolemanjälkeisestä askarruttaa.

Itsemurhaa estävinä tekijöinä ovat ennen muuta perhesuhteet: läheisille ei haluta tuottaa tuskaa. Itsemurhaa käsittelevissä keskusteluissa eräskin kirjoittaja kertoi tekevänsä lopullisen ratkaisun heti kun hänen isovanhempansa kuolisivat. Sen jälkeen hänellä ei enää olisi läheisiä jotka pahoittaisivat mielensä itsemurhasta. Myös jokin pieni ilo elämässä saattaa olla syy elää. Mielekäs tietokonepeli, television viihdeohjelmat tai muut senkaltaiset asiat voivat lohduttaa yksinäistä. Ja kun lohtu löytyy jostain, elämänliekki ei kokonaan sammu.


Kirjoittaja Ari Haasio

Väliotsikot ovat suoria lainauksia Ylilauta.org –sivuston hikikomero-palstan keskusteluista.

Lähteet:

Haasio, A. & Salminen-Tuomaala, M. (2021). Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa. Informaatiotutkimus 40(2). https://doi.org/10.23978/inf.100523

Haasio, A. & Salminen-Tuomaala, M. (2020). Suicide motives and protective factors-contributions from a hikikomori discussion board. Issues in mental health nursing, 1-13.

 Kuolemansyyt. Findikaattori. Tilastokeskus. 2020. https://findikaattori.fi/fi/10


Kommentit

Lähetä kommentti



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Terapeuttiset sanat/ osa II

-
Kirjoittajatyöpajoja Ovi auki elämään!-hankkeessa Reilun toimintaa on kehitetty paljon ja uusia ryhmiä on perustettu. Keväällä 2021 on aloitettu uusi, mielenkiintoinen ryhmätoiminta, kirjoittajatyöpaja, jossa voi opetella luovaa kirjoittamista. Kirjoittajatyöpajaa vetävät Ari Haasio ja Mari Salminen-Tuomaala. Kirjoittajatyöpajaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kirjoittajatyöpajoissa työstetään erilaisia kirjoitelmia, keskustellaan niistä sekä jaetaan hyviä ja merkityksellisiä lukukokemuksia. Kirjoittajatyöpajojen teemat käsittelevät mm. elämää, merkityksellisiä arjen kokemuksia, harrastuksia, muistoja, luontoa, tunteita ja historiallisia tapahtumia. Kirjoitelmien lukeminen tai niistä kertominen toimivat dialogin, keskustelun   ja muistelun virittäjinä. Kirjoittajapajoissa on mahdollista kokea vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.   Tunteiden ja huolien sanoittamisesta Joskus ihmisten on vaikea puhua tunteistaan ja huolistaan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminenkin saattaa
Lue lisää

SOSIAALINEN VETÄYTYMINEN – VALINTA VAI KOHTALO?

-
Hikikomori-kulttuurin yhteydessä puhutaan ensisijaisesti sosiaalisesta vetäytymisestä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena ongelmana. Kun yksilö ei osallistu perinteiseen arkiseen kanssakäymiseen vaan vetäytyy omiin oloihinsa, koetaan että hänellä on ongelma. Usein näin onkin ja sosiaalinen vetäytyminen on pakokeino, tapa suojautua liian julmalta tuntuvalta arjelta ja yhteiskunnan paineilta. Mutta onko sosiaalinen vetäytyminen aina ongelma, joka johtuu henkilön mielenterveydellisistä ongelmista tai muista syistä, jotka aiheuttavat halun eristäytyä? Ei välttämättä. Hikikomoreita voidaan verrata entisajan erakoihin, jotka ovat aikoinaan omaehtoisesti hakeutuneet kauan metsiin ja tulleet mökistään vain silloin kun se on ollut aivan välttämätöntä. Eräässä mielessä hikikomorit ovat tietoyhteiskunnan erakkoja, joiden kotiseutu on verkossa, ei metsien kätköissä. Yhteiskunta muuttuu ja samalla erakoitumisen muotokin on muuttunut. Verkkokeskusteluissa osa sosiaalisesti vetäytyneistä ha
Lue lisää

Koulusta ja työstä pois vetäytyviä yhä enemmän

-
  Pyytäessäni työkaveria mukaani hän vastasi puolileikillään: ”Anna mun syrjäytyä rauhassa.” Vastaus kertoi, että juuri nyt oli paljon muuta, hän kaipasi työrauhaa ja rauhallisempaa eloa. Osa meistä viihtyy hyvin omissa oloissaan ja niin saa olla. Rajaksi tulee se, pystyykö kuitenkin huolehtimaan itsestään, asioistaan, läheisistä ihmissuhteista, opiskelusta tai työstä ja toimeentulosta.   Kuten muuallakin Suomessa, myös Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin vuosi vuodelta runsaammin nuoria ja nuoria aikuisia, jotka jättävät opinnot kesken, eivät käy töissä ja vetäytyvät muustakin toiminnasta. Taustalla voi olla kokemuksia kiusaamisesta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, sosiaalisen kanssakäymisen kömpelyyttä tai mielenterveyden ongelmia. Tällöin puhtaan sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista. Osa heistä on niin kutsuttuja hikikomoreita (nimitys tulee Japanista), jotka poistuvat kotoaan vain pakottavan tarpeen edessä, esimerkiksi hakemaan ruokaa. Kun ilmiötä on tarkasteltu enemmän, on todett
Lue lisää