Terapeuttiset sanat / osa I

-

 Etelä-Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrisesta yhdistyksestä Buustiksi

 

Oli vuosi 1985, kun Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys aloitti toimintansa Seinäjoella. Tavoitteena oli tukea psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen tuen tarpeessa olevia ihmisiä, lisätä heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan sekä edistää heidän kuntoutumistaan. Toiminta oli alkuun pientä, mutta yhdistys kasvoi koko ajan. Yhdistyksessä kohdattiin ihminen ja häntä ymmärrettiin. Osattiin tukea varsinkin mielenterveyskuntoutujia ja vahvistaa kuntoutumista. Yhdistys perusti kuntoutuskoteja ja aloitti Seinäjoen kauppaneliössä päivätoiminnan mielenterveyskuntoutujille.

Päivätoiminnan valtteina oli osaava henkilökunta ja mielekäs tekeminen arjessa. Oli erilaisia kädentaito, - liikunta- ja harrasteryhmiä. Lisäksi työsalissa tehtiin erilaisia alihankintatöitä, mm. pakkaus-, postitus- ja kokoonpanotöitä. Nämä ryhmät ja työt olivat mielekästä tekemistä, kun asiakas oli työttömänä, sairaslomalla tai eläkkeellä. On tärkeä kuulua johonkin tai että voi kertoa käyvänsä jossain. Päivätoiminta on aina ollut asiakaslähtöistä ja asiakkaat ovat määrittäneet, mitä ja missä tehdään. Tämän vuoksi toimintaan kuuluu edelleen paljon erilaisia ryhmiä.

Nykyään nimi on muuttunut E-P:n sosiaalipsykiatrisesta yhdistyksestä Buustiksi. Päivätoiminnasta on tullut Reilu yhteisövalmennus. Nämä ovat olleet hyviä muutoksia. Toiminnassa ollaan kehityksen myötävirrassa ja toimintaa pyritään jatkuvasti päivittämään.

Reilussa toimii opetuskeittiö, jossa kuntoutujan on mahdollista käydä harjoittelemassa keittiön tehtäviä. Näin kuntoutuja saa valmiudet mennä johonkin vastaaviin töihin, sitten kun voimavarat antavat myöten. Taidot kehittyvät, kun kuntoutuja on mukana valmistamassa Reilun kävijöille maittavaa perusruokaa.

Reilussa on myös kädentaitoryhmä tiistaisin ja torstaisin. Ryhmässä voi tehdä mm. savitöitä. Kädentaitoryhmä onkin suosittu, kun ohjaaja on ammattitaitoinen ja innostava artesaani. Työsali on pikkuhiljaa hiipumassa alihankintatöiden vähentyessä ja muuttuu tuunauspajaksi, jossa voi tehdä pieniä korjaustöitä tai fiksata vaikka vanhoja huonekaluja. Myös puuntyöstöä harjoitellaan tekemällä erilaisia veistotöitä. Muut ryhmät ovat liikunta- ja keskustelupainotteisia, joissa vahvistetaan yleistietoa, sosiaalisia taitoja sekä pidetään yllä peruskuntoa. Perustana on asiakaslähtöinen toiminta, jossa on mukava olla. Reiluun saat tulla sellaisena kuin olet.

 

Kirjoittaja Tomi Savunen on työskennellyt Buusti Ry:n Reilu yhteisövalmennuksessa helmikuusta 2021 lähtien.

Kommentit

Lähetä kommentti



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Terapeuttiset sanat/ osa II

-
Kirjoittajatyöpajoja Ovi auki elämään!-hankkeessa Reilun toimintaa on kehitetty paljon ja uusia ryhmiä on perustettu. Keväällä 2021 on aloitettu uusi, mielenkiintoinen ryhmätoiminta, kirjoittajatyöpaja, jossa voi opetella luovaa kirjoittamista. Kirjoittajatyöpajaa vetävät Ari Haasio ja Mari Salminen-Tuomaala. Kirjoittajatyöpajaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kirjoittajatyöpajoissa työstetään erilaisia kirjoitelmia, keskustellaan niistä sekä jaetaan hyviä ja merkityksellisiä lukukokemuksia. Kirjoittajatyöpajojen teemat käsittelevät mm. elämää, merkityksellisiä arjen kokemuksia, harrastuksia, muistoja, luontoa, tunteita ja historiallisia tapahtumia. Kirjoitelmien lukeminen tai niistä kertominen toimivat dialogin, keskustelun   ja muistelun virittäjinä. Kirjoittajapajoissa on mahdollista kokea vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.   Tunteiden ja huolien sanoittamisesta Joskus ihmisten on vaikea puhua tunteistaan ja huolistaan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminenkin saattaa
Lue lisää

SOSIAALINEN VETÄYTYMINEN – VALINTA VAI KOHTALO?

-
Hikikomori-kulttuurin yhteydessä puhutaan ensisijaisesti sosiaalisesta vetäytymisestä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena ongelmana. Kun yksilö ei osallistu perinteiseen arkiseen kanssakäymiseen vaan vetäytyy omiin oloihinsa, koetaan että hänellä on ongelma. Usein näin onkin ja sosiaalinen vetäytyminen on pakokeino, tapa suojautua liian julmalta tuntuvalta arjelta ja yhteiskunnan paineilta. Mutta onko sosiaalinen vetäytyminen aina ongelma, joka johtuu henkilön mielenterveydellisistä ongelmista tai muista syistä, jotka aiheuttavat halun eristäytyä? Ei välttämättä. Hikikomoreita voidaan verrata entisajan erakoihin, jotka ovat aikoinaan omaehtoisesti hakeutuneet kauan metsiin ja tulleet mökistään vain silloin kun se on ollut aivan välttämätöntä. Eräässä mielessä hikikomorit ovat tietoyhteiskunnan erakkoja, joiden kotiseutu on verkossa, ei metsien kätköissä. Yhteiskunta muuttuu ja samalla erakoitumisen muotokin on muuttunut. Verkkokeskusteluissa osa sosiaalisesti vetäytyneistä ha
Lue lisää

Koulusta ja työstä pois vetäytyviä yhä enemmän

-
  Pyytäessäni työkaveria mukaani hän vastasi puolileikillään: ”Anna mun syrjäytyä rauhassa.” Vastaus kertoi, että juuri nyt oli paljon muuta, hän kaipasi työrauhaa ja rauhallisempaa eloa. Osa meistä viihtyy hyvin omissa oloissaan ja niin saa olla. Rajaksi tulee se, pystyykö kuitenkin huolehtimaan itsestään, asioistaan, läheisistä ihmissuhteista, opiskelusta tai työstä ja toimeentulosta.   Kuten muuallakin Suomessa, myös Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin vuosi vuodelta runsaammin nuoria ja nuoria aikuisia, jotka jättävät opinnot kesken, eivät käy töissä ja vetäytyvät muustakin toiminnasta. Taustalla voi olla kokemuksia kiusaamisesta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, sosiaalisen kanssakäymisen kömpelyyttä tai mielenterveyden ongelmia. Tällöin puhtaan sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista. Osa heistä on niin kutsuttuja hikikomoreita (nimitys tulee Japanista), jotka poistuvat kotoaan vain pakottavan tarpeen edessä, esimerkiksi hakemaan ruokaa. Kun ilmiötä on tarkasteltu enemmän, on todett
Lue lisää