Terapeuttiset sanat/ osa II

Kirjoittajatyöpajoja Ovi auki elämään!-hankkeessa

Reilun toimintaa on kehitetty paljon ja uusia ryhmiä on perustettu. Keväällä 2021 on aloitettu uusi, mielenkiintoinen ryhmätoiminta, kirjoittajatyöpaja, jossa voi opetella luovaa kirjoittamista. Kirjoittajatyöpajaa vetävät Ari Haasio ja Mari Salminen-Tuomaala. Kirjoittajatyöpajaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kirjoittajatyöpajoissa työstetään erilaisia kirjoitelmia, keskustellaan niistä sekä jaetaan hyviä ja merkityksellisiä lukukokemuksia. Kirjoittajatyöpajojen teemat käsittelevät mm. elämää, merkityksellisiä arjen kokemuksia, harrastuksia, muistoja, luontoa, tunteita ja historiallisia tapahtumia. Kirjoitelmien lukeminen tai niistä kertominen toimivat dialogin, keskustelun ja muistelun virittäjinä. Kirjoittajapajoissa on mahdollista kokea vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

 

Tunteiden ja huolien sanoittamisesta

Joskus ihmisten on vaikea puhua tunteistaan ja huolistaan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminenkin saattaa olla hankalaa, jos mieli on maassa ja ajatukset solmussa. Tällöin apua ja lohtua saattaa saada omien ajatusten purkamisesta paperille. Kirjoittaminen saattaa auttaa haastavien asioiden käsittelyä ja jäsentelyä. Ahdistavat ajatukset ja vaikeiksi koetut asiat voidaan siirtää oman itsen ulkopuolelle, kun ne sanoitetaan paperille. Omia ongelmia voi olla helpompi lähestyä kirjoitetun tekstin kautta. Ajatuksia voidaan kirjoittaa esimerkiksi päiväkirjaan. Päiväkirja voi osoittautua lohdulliseksi ystäväksi, jos ajatusten ja tunteiden jakaminen puhumalla tuntuu vaikealta. Päiväkirja ei suutu ja se jaksaa ottaa kaiken vastaan. Se ei moiti sotkuistakaan käsialaa. Se voi toimia vaikka hankalien asioiden ja kokemusten kaatopaikkana ja hyväksyy roolinsa mukisematta. Päiväkirja on kuin luotettava ystävä, se ei petä koskaan, eikä kieltäydy vastaanottamasta tuskaa ja lokaa. Se ei odota hopeareunaista tekstiä, se on tekstin suhteen kaikkiruokainen. Päiväkirja säilyttää salaisuuksia uskollisesti. Sen lehdille voi palata myöhemmin muistelemaan elettyä elämää.

 

Kirjoittaminen terapeuttisena ja luovana menetelmänä

Kirjoittaminen on terapeuttista ja luovaa toimintaa, jota voi harjoittaa yksin tai kivassa porukassa. Kirjallisuusterapia voi sisältää sekä tekstin tuottamista että kirjallisten tuotosten lukemista. Sen tavoitteena voi olla itseilmaisun kehittäminen ja itsetuntemuksen edistäminen. Kirjallisuusterapiaa voidaan toteuttaa myös vuorovaikutteisissa ryhmissä lukien, kirjoittaen ja keskustellen. Se voi täten tarjota mahdollisuuden osallistua kivaan ryhmään, jonka jäsenet ovat innostuneita kirjoittamisesta, lukemisesta tai ylipäätään kirjallisuudesta. Toinen voi rakastaa runoja, toinen proosaa. Kolmas taituroi riimien ja loppusointujen kanssa, neljäs kirjoittaa sanoja uusiin biiseihin. Kirjoittajaryhmissä ei ole tarpeen olla lahjakas kirjoittaja tai virtuoosi sanaseppo, kukin sanoittaa tyylillään. Jokaisen teksti kuvastaa kirjoittajan persoonaa ja hänen sielunmaisemaansa. On lupa antaa luovuuden kukkia ja antaa sanoille siivet.

Kirjoittaminen on merkki siitä, että on saanut jotakin aikaan. Se kohottaa mielialaa ja parantaa itsetuntoa. Tämä päivä ei mennyt hukkaan, sain paperille muutaman lauseen. Ei ole merkitystä sillä, kirjoittaako kaksi lausetta vai kaksi sivua kerralla. Jokainen lause on tärkeä. Lause kantaa jotakin merkittävää ajatusta. Kirjoittamisessakin voi kehittyä ja edetä omassa tahdissa. On mukavaa kirjoittaa omaksi ilokseen, mutta kirjoitetusta tekstistä voi olla iloa ja lohtua toisillekin. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, mutta jaettu suru on puolitettu suru. Kirjoittamalla voidaan rakentaa siltaa ihmisten välille, kokemusten jakaminen voi yhdistää ihmisiä. Vertaisensa löytäminen lisää toiveikkuutta ja mielekkyyttä arjen keskellä. Vertaistuki auttaa jaksamaan. 

 

Tervetuloa mukaan kirjoittajatyöpajaan. Sinulla ei tarvitse olla aikaisempaa kirjoittajakokemusta, ainoastaan kiinnostusta kirjoittamiseen. Kenties löydät kirjoittajatyöpajassa piileviä kykyjä tai uuden, mielekkään harrastuksen!

 

Kirjoittaja: Mari Salminen-Tuomaala.


Kommentit



Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOSIAALINEN VETÄYTYMINEN – VALINTA VAI KOHTALO?

Koulusta ja työstä pois vetäytyviä yhä enemmän