Lisätietoa ja linkkejä

Sivu päivittyy vuoden 2022 loppuun saakka


Videoita

Ari Haasion luento sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista ja hikikomori-ilmiöstä.




Artikkeleja ja kolumneja:

Hikikomorit – näkymättömät nuoret. Jari Turunen, Potilaan lääkärilehti.

Hikikomori - nuorelle koti muuttuu vankilaksi. Ari Haasion artikkeli.

Masentuneisuus ja ahdistuneisuus ongelmina jo yläkouluikäisillä. Silja Aitoahon kolumni.

Hikikomorit - vaiettu vähemmistö. Ari Haasion artikkeli

Suomessa on vähemmistö, joka elää eristyksissä neljän senän sisällä - mutta vain harva tietää "hikikomorien" olemassaolosta. Kotilieden artikkeli

Hikkyt pitävät yhteyttä ylilaudalla, pelaavat peleja ja katsovat pornoa - verkko mahdollistaa sosiaalisen vetäytymisen entistä helpommin. Voima. Kirjoittajana Ari Haasio.

Tieteelliset julkaisut:

Information needs of the Finnish and Japanese hikikomori: a comparative study. Ari Haasio & Hajime Naka Qualitative and Quantitative Methods in Libraries

Staying inside: social withdrawal of the young, Finnish ‘Hikikomori’. Hanna-Mari Husu &Vesa Välimäki, Journal of Youth Studies

The Many Faces of Social Withdrawal in Hikikomori. Hanna Kirjavaisen & Harri Jalosen konferenssipaperi

Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon “pienessä maailmassa”: Tutkimus sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden informaatiokäyttäytymisestä. Ari Haasion väitöskirja

Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurha-keskusteluissa. Ari Haasio ja Mari Salminen-Tuomaala julkaisussa Informaatiotutkimus



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Arjen valinnat mielenterveyden tukena

Nuorilla on paljon tietoa. Ravinnosta, virvoitus- ja energiajuomista, päihteistä, huumeista, liikunnasta, sinisestä valosta ja vaikka mistä. Ja jos ei ole, niin äkkiäkös asian googlaa. Mutta kuten aikuisillakin, tieto ei aina valu käytännön toimintaan. Puolustukseksi voisi sanoa, että nuorten kohdalla laajempien kokonaisuuksien syy-seurausyhteyksien hahmottaminen ja ymmärtäminen on vielä osin haasteellista. Eikä hyvää tarkoittavien neuvojen vastaanottokaan ole aina mieluisinta puuhaa. Mielenterveystyössä tunnistetaan useita negatiivisia kehitä, jotka helposti ruokkivat itseään. Jos koulussa ei ole kavereita tai tulee sosiaalisissa tilanteissa torjutuksi, nuori voi alkaa ahdistua. Ahdistuneisuus ruokkii vetäytymistä, tietokoneella ja ruudulla notkumista. Näistä asioista syntyvä tyytymättömyys itseä kohtaan voi johtaa siihen, ettei enää uskokaan ansaitsevansa hyvää huolenpitoa tai kohtelua, syö mitä sattuu ja hygienia alkaa kärsiä. Lohtua haetaan pelaamisesta, jolloin riskinä ovat
Lue lisää

Itsemurha - lopullinen ratkaisu

          Yksi merkittävimmistä 16-25 –vuotiaiden nuorten kuolemansyistä on itsemurha. Tilastokeskuksen (2020) mukaan 109 mainittuun ikäryhmään kuuluvaa nuorta teki itsemurhan vuonna 2019. Kaikista maassamme vuonna 2019 tehdystä itsemurhista 16 -25  –vuotiaiden tekemien itsemurhien osuus oli 15 prosenttia. Syrjäytyminen ja sosiaalinen vetäytyminen nostavat eri tutkimusten (esim. Haasio & Salminen-Tuomaala 2020; Haasio & Salminen-Tuomaala 2021) mukaan merkittävästi itsemurhariskiä. Sosiaalisesti vetäytyneiden hikikomoreiden itsemurhariskin suuruuteen vaikuttavat myös mahdolliset mielenterveyteen liittyvät diagnoosit, joita monella tähän ryhmään kuuluvalla henkilöllä on. Kaikki haaveet ja unelmat ovat sirpaleina lattialla Tunne siitä, että elämällä ei ole mitään annettavaa ja sen mielekkyys on poissa, on merkittävä syy itsemurhan tekemiseksi. Moni kokee olevansa täysin arvoton ihminen, ”ihmispaska”, jonka elämällä ei ole mitään arvoa. Haaveita, unelmia ja toiveita ei en
Lue lisää

Murehdi tehokkaasti

Jokainen meistä murehtii joskus. Murheisiin ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan.  Kukaan ei jaksa jos murheelliset, surulliset tai itsesyytöksen ajatukset ovat jatkuvasti läsnä. Suru, viha, pelko ja pettymys ovat esimerkkejä suurista tunteista. Ne kuuluvat ihmisen elämään. Tunteet tulee tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä, jotta ne eivät jää painamaan mieltä. Murehtiminen voi olla yksi osa sitä prosessia.  Murehtiminen itsessään ei auta pääsemään tunteista yli. Murehtimisellekin on oma aikansa ja paikkansa. Voi vaikka päättää murehtia ikäviä asioita kello 16-16.05. Muina aikoina voi muistuttaa itselleen, että nyt ei ole murehtimisen aika, vaan se on neljältä. Yksi hyvä keino voi olla vaihtaa näkökulmaa ja tarkastella, näyttääkö murhetta aiheuttava asia muiden näkökulmasta samalle kuin omasta. Voiko olla, että muut eivät enää muistakaan vaikkapa tekemääni virhettä laisinkaan ja itse kuitenkin murehdin sitä? Podcastissa psyksiatrinen sairaanhoitaja Tomi Savunen antaa vinkkejä tehokkaasee
Lue lisää