Nuorilla on paljon tietoa. Ravinnosta, virvoitus- ja energiajuomista, päihteistä, huumeista, liikunnasta, sinisestä valosta ja vaikka mistä. Ja jos ei ole, niin äkkiäkös asian googlaa. Mutta kuten aikuisillakin, tieto ei aina valu käytännön toimintaan. Puolustukseksi voisi sanoa, että nuorten kohdalla laajempien kokonaisuuksien syy-seurausyhteyksien hahmottaminen ja ymmärtäminen on vielä osin haasteellista. Eikä hyvää tarkoittavien neuvojen vastaanottokaan ole aina mieluisinta puuhaa. Mielenterveystyössä tunnistetaan useita negatiivisia kehitä, jotka helposti ruokkivat itseään. Jos koulussa ei ole kavereita tai tulee sosiaalisissa tilanteissa torjutuksi, nuori voi alkaa ahdistua. Ahdistuneisuus ruokkii vetäytymistä, tietokoneella ja ruudulla notkumista. Näistä asioista syntyvä tyytymättömyys itseä kohtaan voi johtaa siihen, ettei enää uskokaan ansaitsevansa hyvää huolenpitoa tai kohtelua, syö mitä sattuu ja hygienia alkaa kärsiä. Lohtua haetaan pelaamisesta, jolloin riskinä ovat

Jokainen meistä murehtii joskus. Murheisiin ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan.  Kukaan ei jaksa jos murheelliset, surulliset tai itsesyytöksen ajatukset ovat jatkuvasti läsnä. Suru, viha, pelko ja pettymys ovat esimerkkejä suurista tunteista. Ne kuuluvat ihmisen elämään. Tunteet tulee tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä, jotta ne eivät jää painamaan mieltä. Murehtiminen voi olla yksi osa sitä prosessia.  Murehtiminen itsessään ei auta pääsemään tunteista yli. Murehtimisellekin on oma aikansa ja paikkansa. Voi vaikka päättää murehtia ikäviä asioita kello 16-16.05. Muina aikoina voi muistuttaa itselleen, että nyt ei ole murehtimisen aika, vaan se on neljältä. Yksi hyvä keino voi olla vaihtaa näkökulmaa ja tarkastella, näyttääkö murhetta aiheuttava asia muiden näkökulmasta samalle kuin omasta. Voiko olla, että muut eivät enää muistakaan vaikkapa tekemääni virhettä laisinkaan ja itse kuitenkin murehdin sitä? Podcastissa psyksiatrinen sairaanhoitaja Tomi Savunen antaa vinkkejä tehokkaasee

Nuorten ahdistusta tulee esiin paljon. Voit kuunnella tästä linkistä podcastin Ahdistuneen nuoren rinnalla kulkemisesta.  Tärkeitä asioita tilanteen muuttamiseen on perusasioista huolehtiminen - päivärytmi ja riittävä uni - ruokarytmi ja riittävän ravitseva ruoka - muista kysyä "mitä kuuluu?" - kun ahdistusta on, siihen löytyy apukeinoja. Kuuntele podcast ja saat selville kuinka vaikka käsien pesemistä tai toisen auttamista voi hyödyntää ahdistuksen lievittämiseen. 

Kirjoittajatyöpajoja Ovi auki elämään!-hankkeessa Reilun toimintaa on kehitetty paljon ja uusia ryhmiä on perustettu. Keväällä 2021 on aloitettu uusi, mielenkiintoinen ryhmätoiminta, kirjoittajatyöpaja, jossa voi opetella luovaa kirjoittamista. Kirjoittajatyöpajaa vetävät Ari Haasio ja Mari Salminen-Tuomaala. Kirjoittajatyöpajaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kirjoittajatyöpajoissa työstetään erilaisia kirjoitelmia, keskustellaan niistä sekä jaetaan hyviä ja merkityksellisiä lukukokemuksia. Kirjoittajatyöpajojen teemat käsittelevät mm. elämää, merkityksellisiä arjen kokemuksia, harrastuksia, muistoja, luontoa, tunteita ja historiallisia tapahtumia. Kirjoitelmien lukeminen tai niistä kertominen toimivat dialogin, keskustelun   ja muistelun virittäjinä. Kirjoittajapajoissa on mahdollista kokea vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.   Tunteiden ja huolien sanoittamisesta Joskus ihmisten on vaikea puhua tunteistaan ja huolistaan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminenkin saattaa

  Etelä-Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrisesta yhdistyksestä Buustiksi   Oli vuosi 1985, kun Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys aloitti toimintansa Seinäjoella. Tavoitteena oli tukea psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen tuen tarpeessa olevia ihmisiä, lisätä heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan sekä edistää heidän kuntoutumistaan. Toiminta oli alkuun pientä, mutta yhdistys kasvoi koko ajan. Yhdistyksessä kohdattiin ihminen ja häntä ymmärrettiin. Osattiin tukea varsinkin mielenterveyskuntoutujia ja vahvistaa kuntoutumista. Yhdistys perusti kuntoutuskoteja ja aloitti Seinäjoen kauppaneliössä päivätoiminnan mielenterveyskuntoutujille. Päivätoiminnan valtteina oli osaava henkilökunta ja mielekäs tekeminen arjessa. Oli erilaisia kädentaito, - liikunta- ja harrasteryhmiä. Lisäksi työsalissa tehtiin erilaisia alihankintatöitä, mm. p akkaus-, postitus- ja kokoonpanotöitä. Nämä ryhmät ja työt olivat mielekästä tekemistä, kun asiakas oli työttömänä, sairaslomalla tai eläkkeellä

Hikikomori-kulttuurin yhteydessä puhutaan ensisijaisesti sosiaalisesta vetäytymisestä yhteiskunnallisena ja henkilökohtaisena ongelmana. Kun yksilö ei osallistu perinteiseen arkiseen kanssakäymiseen vaan vetäytyy omiin oloihinsa, koetaan että hänellä on ongelma. Usein näin onkin ja sosiaalinen vetäytyminen on pakokeino, tapa suojautua liian julmalta tuntuvalta arjelta ja yhteiskunnan paineilta. Mutta onko sosiaalinen vetäytyminen aina ongelma, joka johtuu henkilön mielenterveydellisistä ongelmista tai muista syistä, jotka aiheuttavat halun eristäytyä? Ei välttämättä. Hikikomoreita voidaan verrata entisajan erakoihin, jotka ovat aikoinaan omaehtoisesti hakeutuneet kauan metsiin ja tulleet mökistään vain silloin kun se on ollut aivan välttämätöntä. Eräässä mielessä hikikomorit ovat tietoyhteiskunnan erakkoja, joiden kotiseutu on verkossa, ei metsien kätköissä. Yhteiskunta muuttuu ja samalla erakoitumisen muotokin on muuttunut. Verkkokeskusteluissa osa sosiaalisesti vetäytyneistä ha